Huikeiden vuosittaisten teemapäivien sarja jatkuu. Tänä vuonna ASAF pureutui jaoksen puheenjohtaja Sami Matinahon johdolla toiminnallisen turvallisuuden ja kyberturvallisuuden yhteensovittamiseen OT-järjestelmäympäristöissä. Sami esitteli alkuun noin parikymmenpäiselle osallistujajoukolle lyhyesti SAS:n ja ASAF:n toimintaa.

Tapahtumapaikan isäntäväen edustaja Joonas Isoketo Siemens Osakeyhtiöstä vei tarinan heti syvään päätyyn Siemensin TIA Portal -alustalle lisätyn Eigen Engineering Agentin (EEA) esittelyllä. Tämä pilvipohjainen tekoälyassistentti kykenee auttamaan suunnittelijaa sekä laitteisto- että ohjelmistokokonaisuuksien luomisessa. EEA pystyy myös luomaan näyttökaavioita ja kiteyttämään legacy-konfiguraatioiden sisältöä, simuloimaan koodia sekä testaamaan tuottamansa koodin simulaattorissa. Juuri tällä hetkellä EEA palvelee luontevimmin kappaletavara-automaatiota. Joonaksen mukaan Siemensiltä on tulossa ratkaisuja myös muihin automaatiotarpeisiin. Esityksen jälkeen sali hiljeni hetkeksi. Yksi kuulijoista kiteytti tunnelman: ”Silmiä avaavaa ja puhuttelevaa, olen sanaton.”

Jyväskylän yliopiston professori Markus Miettinen tarkasteli tekoälyn ja kyberturvallisuuden suhdetta esityksessään Tekoäly – uhka vai mahdollisuus yritysten kyberturvallisuudelle?. Markus pohti sekä tekoälyn avulla toteutettavia tietoturvaratkaisuja että tekoälyn itsensä tietoturvallista käyttöä. Tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi IoT-ratkaisuissa havaitsemaan laitteen signaaliliikenteen poikkeamia. Tekoälyn oma tietoturva onkin haasteellisempaa. Olennaisia kysymyksiä on runsaasti. Voiko poikkeamia etsiviin kielimalleihin luottaa? Entä jos kielimalli on myrkytetty tai tekoälyagenttien yleistyminen avaa uusia väyliä mallin manipulointiin? Tällaisia asioita selvitetään esimerkiksi Project Glasswing -hankkeessa, jossa tekoäly etsii vielä julkaisemattoman tekoälyn kielimallista haavoittuvuuksia, jotta mallin kehittäjät voisivat korjata ne ennen julkaisua. Tulevaisuudessa tekoälyn käyttö lisääntyy järjestelmissä ja laitteissa. Tekoälyagentit pääsevät käsiksi yhä useamman käyttäjän tietoihin ja tekevät asioita, joista käyttäjä ei saata olla aavistustakaan. Hyvisten ja pahisten kissa ja hiiri -leikki jatkuu kaikesta päätellen kiivaana.

Isäntäväen toinen edustaja Tero Pyykkö, Siemens Osakeyhtiö, toi esiin Siemensin palvelukokonaisuuden teollisuuden kyberturvallisuuden näkökulmasta. Pyykön mukaan Siemens tarjoaa kattava ja monikerroksellinen NIS2-ratkaisu tehdasturvallisuuden ja -suojauksen hallintaprosessiin. Ratkaisu sisältää laajan valikoiman työkaluja ja uusia ominaisuuksia, kuten keinoja vahvistaa koneturvallisuustyökalujen käyttäjähallintaa. Tammikuun 20. päivän 2027 jälkeen Siemensin uusissa turvaohjelmistotoimituksissa tulee olemaan Syslog-määritys, joka käytännössä on turvalliseen toimintaan määritetty ja asennettu ohjelmistokokonaisuus. EU:n koneasetus 2023/1230 korvaa konedirektiivin 2006/42/EY 20.1.2027. Koneiden turvallisuuden puolelle on tekeillä standardi prEN 50742 (Safety of machinery – Protection against corruption), joka vastaa uuden koneasetuksen kasvaviin vaatimuksiin ja tulee olemaan eräänlainen SFS-EN IEC 62443:n (Security for industrial automation and control systems) konepuolen vastinpari.

Antureita ja toimilaitteita voi teollisessa IoT:ssä (IIoT, Industrial Internet of Things) olla sekä OT- että IT-järjestelmissä, sanoo Iiro Jantunen, Rejlers Finland. Kyberfyysisiä tasoja on runsaasti. Kun tietoturvaloukkaukset voivat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, omaisuudelle ja tuotannolle, prosessien seuranta, ohjaus ja hallittu pysäyttäminen kuuluvat turvajärjestelmien tärkeimpiin tehtäviin. Laitteiden käyttövarmuuden luomiseksi ja ennen kaikkea ylläpitämiseksi IIoT-laitteiden toimitusketjun turvallisuusnäkökulmat on käsiteltävä jo tarjouspyyntövaiheessa. Samoin laitteiden ennakkohuolto päivityksineen ja päivitysten turvallisuus on varmistettava koko laitteiden elinkaaren ajan. Järjestelmien turvallisuuden ylläpidossa riittää tekemistä ja on tärkeää muistaa, että kyberhyökkäysten torjunta on todennäköisesti halvempaa kuin mahdollisten tuhojen korjaaminen. Kyberhyökkäysten torjuntaan on keskityttävä asian vaatimalla vakavuudella. Teollisten IoT-ratkaisujen kyberturvallisuus -esityksessä Iiro yhdisti IIoT-tietoturvastandardin laajempaan kontekstiin. IEC PAS 62443-1-6:2025 -esiversiossa keskitytään tämän sektorin turvallisuuden varmistamiseen arvioimalla IIoT-riskejä kuten muussakin automaatiossa. Esiversiossa kuvataan keinoja tunnistaa IIoT:n rooli liiketoiminnan kannalta kriittisissä toiminnoissa ja turvajärjestelmissä.

Automaatioalan monitoimija Outi Rask, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), kertoi esityksessään Tekoälyn soveltaminen yritysten automaatioratkaisuissa tekoälyn älykkyyden kehityksen tasoista, jotka on tuotu automaatiomaailmaan Pascal Bornetin ja kumppanien vuonna 2025 julkaisemasta teoksesta "Agentic Artificial Intelligence". Automaatiojärjestelmät toimivat pääasiassa sääntöpohjaisesti tasolla 1. Tason 2 älykkäät automaatioratkaisut kolkuttelevat jo ovella. Ne hyödyntävät muun muassa koneoppimista ja luonnollisen kielen käsittelyä (NLP). Automaation ylemmät tasot edellyttävät tekoälyltä itsenäisyyttä. Tekoälyagentteja käytetään jo suunnittelun apuna. Kaikkea tätä on tutkittava ja osaamista on hyvä hankkia. EU:n osarahoittamia AIKO-hankkeita vetävät TAMK, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. AIKO-hankkeissa tavoitteena on havainnollistaa tekoälyn soveltamista automaatiossa, laatia sovellusopas pk-yrityksille, rakentaa alan verkostoa ja järjestää työpajoja. Lisäksi Outi kertoi Suomen automaatioseuran hankkeesta luoda tekoälyasioihin keskittyvä tekoälytoimikunta.

Viimeisenä teemapäivän lauteille nousi Nesteen Sami Matinaho. Matinaho hyödynsi tekoälyä esityksensä visualisoinnissa ja huomautti usean dian kohdalla, että tekoäly oli tehnyt omia tulkintojaan esimerkiksi luettelomerkinnöissä. Esityksessään Tekoälyn ja toiminnallisen turvallisuuden yhteensovittaminen OT-ympäristöissä Matinaho täydensi aiempia puheenvuoroja toiminnallisen turvallisuuden näkökulmasta. Lähtökohtana oli IEC 61511, joka soveltaa IEC 61508 -standardia prosessiteollisuuteen. Keskeinen kysymys on, miten ennustettava ja SIL-laskennalla todennettava sääntöpohjainen toiminnallinen turvallisuus voidaan sovittaa yhteen datapohjaisen, ei-deterministisen ja jatkuvasti muuttuvan tekoälyn kanssa. Matinaho nosti ABB:n teollisille tekoälyratkaisuille esittämistä 16 vaatimuksesta esiin kohdat 10 ja 11. Vaatimus 10 sisältää tärkeän näkökulman, joka timanttisen osallistujakommentin mukaan on käytännössä yksi Isaac Asimovin kolmesta säännöstä robotiikalle vuodelta 1942: ei saa vahingoittaa ihmistä tai laiminlyönnein saattaa tätä vahingoittumaan. Vaatimus 11 liittyy robustisuuteen hyökkäyksiä vastaan. Tekoälyä ja toiminnallista turvallisuutta yhdistävä tekijä on tulossa. ISO/IEC TR 5469:2024 (Artificial intelligence — Functional safety and AI systems) on tekninen raportti, jota voidaan hyödyntää ratkaisujen kehittämisessä ja toteutuksissa. TR 5469:n suositteleman arkkitehtuurin ytimenä on turvahäkkiajattelutapa, jossa deterministisessä IEC 61508- ja IEC 61511 -standardien mukaisessa järjestelmässä olevat raja-arvot astuvat voimaan, jos tekoäly esittää liian poikkeavia ratkaisuja. Kansainvälinen standardoimisyhteisö on myös ollut hereillä tai ainakin herännyt alan tarpeisiin tältäkin osin. Valmisteilla on kolmiosainen ISO/IEC CD TS 22440 -standardisarja, josta odotetaan tekoälyn soveltamista sekä sertifiointia helpottavaa ohjeistusta. Alan osaamista tarvitaan lisää. Matinaho arvioi, että OT-ympäristöissä tarvitaan tulevaisuudessa osaamista tekoälylle annettavien kehotteiden muotoilussa (prompt engineering). Tekoälyltä on mahdollista saada sitä mitä tilaa, joten on suotavaa hankkia osaamista, jolloin tekoälytuloksia voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti.

Teemapäivän esitykset ovat nähtävissä SAS:n verkkosivuilla.