Tilaa lehti
Digitaalisten kaksosten ja tekoälyn avulla teollisuusyritys voi saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Uusi teknologia tehostaa tuotantoa ja tuotekehitystä, mutta sen käyttöönotto kannattaa suunnitella huolellisesti, sanoo Siemens Advantan asiantuntija Daniel Klein.
Jo peruskoulussa opimme, että jos laskutoimituksen tulos ei vastaa elävää elämää tai miellytä silmää, lopputulos justeerataan kertoimella sopivaksi. Tämä on hyvin juurtunut tapa myös valtionhallinnossamme. Olemme siirtyneet kerroinpolitiikan kauteen. Virkamiehistömme vääntää Excel-taulukon joka asiasta tai asian vierestä, ja päättäjät sovittavat kertoimella taulun tuloksen kulloiseenkin poliittiseen päämäärään. Näin on tapahtunut ja tapahtuu edelleen erityisesti energiapolitiikassa.
TECHBOOST-hanke kokoaa kuusi suomalaista korkeakoulua – Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun – kehittämään yhteistyössä toimintamalleja. Tavoitteena on tehostaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja edistää yritysten TKI-ongelmien ratkaisemista.
Tekoälyllä, erityisesti generatiivisella tekoälyllä, on potentiaalia turvallisuuskriittisillä aloilla, joissa dokumentaation määrä on merkittävä. Alojen erityispiirteet tulee huomioida, kun arvioidaan käyttötapausten arvoa. Ydinvoimassa digitaalisten menetelmien vastuullisella hyödyntämisellä on pitkät perinteet, joten tekoälyn hyödyntämisessä voidaan hyödyntää aiempia oppeja.
Haastavat taloudelliset olosuhteet ja kiristyvä globaali kilpailu edellyttävät jatkuvaa tuottavuuden kehittämistä. Yksi keskeinen ratkaisu on kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen tuotannon haasteiden voittamiseksi. On myös varmistettava, että teknologioiden käyttöönottoon liittyvät valmiudet ovat kunnossa, mikä vaatii huolellista pohjatyötä, käyttövarmuuden suunnittelua ja selkeää strategiaa.
Tekoälyn nopea ja voimallinen saapuminen datanhallinnan ja analytiikan alueelle ja teollisuuden uudeksi työkaluksi on aiheuttanut monenlaisia reaktioita ja ehkä jopa epäuskoa laajassa keskustelussa. Toisaalta tekoäly on kuuma aihe, mikä halutaan liittää kaikkiin yhteyksiin kiinnostuksen herättämiseksi. Kyseessä on kuitenkin todellisuudessa varsin herkullinen uusi mahdollisuus.
Sähkökeskuksien suunnitteluun ja valmistamiseen erikoistunut Eisko oli mukana uudistamassa Suomen Viljavan tuotantolaitosta. Rauman varaston tiloihin rakennettiin Suomen suurin kauramylly, ja kauran kuorinnasta tulevaa kuorta ja pölyä varten rakennettiin oma pelletöintilaitos. Eisko Oy asensi tuotantolaitoksen sähkökeskuksiin Schneider Electricin HeatTag- ja Thermal Tag -sensoreita, joiden avulla keskuksien paloturvallisuutta saadaan valvottua automaattisesti kaikkina vuorokauden aikoina.
Maailma ympärillämme muuttuu – ja automaatio sen mukana. Automaation hajaantuminen kaikkeen toimintaan tulee jatkumaan. Jo tänäänkin automaatiota voidaan hyödyntää sähköisissä tapahtumien siirroissa, asutun ympäristön suunnittelussa, maahanmuuttajien kotouttamisessa tai autonomisessa liikenteessä, laivoissa, junissa tai lentokoneissa. Nämä kaikki sisältävät hajautettua älykkyyttä, suuria määriä dataa sekä digitaalisia palveluita kuten tietoturvaa.
Suomi elää nyt tekoälyaallon ensimmäistä suurta murrosvaihetta. Keskustelu käy vilkkaana, ja ratkaisut kehittyvät hurjaa vauhtia. Suomessa olemme kuitenkin jumittuneet hyödyntämään tekoälyä liian kapeasti pääasiassa toiminnan tehostamiseen ja optimointiin.
