Tilaa lehti

Mainokset

FAULHABER GROUP

SEW EURODRIVE

Robotiikkaa, tekoälyä, öljyrahaa ja mykistäviä luontoelämyksiä

Vuosittainen European Robotics Forum järjestettiin maaliskuun lopulla Stavangerin kauniissa rantakaupungissa, jonka ympäristöstä löytyvät useat Norjan ikonisimmista luonnonnähtävyyksistä. 16. kertaa järjestettävä robotiikkafanien eurooppalainen suosikkitapaaminen keräsi tälläkin kertaa yli 1000 ammattilaista ja amatööriä akateemisesta maailmasta, julkiselta sektorilta ja yrityksistä.

Julkaistu:

Tämän vuotiset ydinteemat keskittyivät ainakin julkaistun materiaalin ja kutsuttujen puheenvuorojen osalta robotiikan soveltamiseen laajemmalti meri- ja avaruusteemoihin liittyen. Niiden ohella edustettuina olivat nykypäivän vakiokauraa edustavat erilaiset AI toteutukset, reunalaskennan haasteet, ihminen-kone yhteistyön toteutukset ja piloteista täysimittaiseen liiketoimintaan liitännäiset pohdiskelut.

ERF on profiloitunut erityisesti akateemisen maailman tapaamispaikaksi, jossa rinnakkain juoksutettavia teemoja on vielä jotenkin hallittava määrä, ainakin jos sitä verrataan alalla melko yleisiin megakonferensseihin. Teollisuuden edustajia on aina paikalla ihan kunnioitettava määrä; osa osallistuu valikoidusti tapahtuman esitelmien kuunteluun tai työryhmätyöskentelyyn, osa miehittää ERF konseptiin kuuluvan messutilan osastoja pyrkien jokaisen tarpeeksi lähelle erehtyvän iholle kauppaamaan kuka mitäkin ehdottoman tarpeellista tavaraa tai palvelua. Alan messuja tarpeeksi tallanneena, niistä on välillä vaikea löytää mitään ihmetystä aiheuttavaa; osittain siksi, että samat firmat pyörivät niissä vuodesta toiseen, ja osittain siksi, että kaltaiselleni mobiilirobotiikan fanille isot tehdasrobotit tai uudentyyppiset vaihteistot, eivät kiistämättömästä tehokkuudestaan ja tarpeellisuudestaan huolimatta aiheuta muuta kuin askeltamisen nopeutumista. Mutta kukin tavallaan ja ABB:n uusimmat tehdasrobotit saavat taatusti useammankin insinöörin pulssin kiihtymään.

Maalla, merellä, ilmassa ja avaruudessa

Mobiilirobotiikka kehittyy nyt todella isoin harppauksien – tai ainakin siltä se tuntuu, kun lukee nykypäivän sosiaalisen median postauksia. Eri tavoin liikkuvat robotit suorittavat laajalti trendaavissa videoklipeissä monenmoisia tehtäviä ihmisten keskellä tai vaarallisilta näyttävissä ympäristöissä. Humanoidit ratsastavat edelleen hypekäyrän jyrkästi nousevalla reunalla. Kaksi- ja nelijalkaisia robotteja valmistavan Unitreen listautumisanti ylimerkittiin elokuun alkupuolella 8000 kertaisesti. Kävelybuumista huolimatta katse kannattaa pitää myös muilla tavoilla liikkuvissa vehkeissä. Perinteiset pyörillä liikkuvat robotit ovat edelleen monissa työtehtävissä ylivertaisia niihin verrattuna. Lentäville roboteille löytyy valtavasti erilaisia sovelluskohteita ja työtehtäviä teknologian laajemman kehityksen ansiosta. Vedessä, niin pinnalla kuin pinnan alla, liikkuvat robotit ovat jo vuosikymmeniä olleet korvaamattomia työkaluja merten syvyyksissä, jäiden alla ja aavoilla ulapoilla operoitaessa. Mitä kauempana asutuksesta tai mitä vaarallisemmassa ympäristössä laitteet toimivat, sitä helpompi niiden kylkeen lätkäisty hävytön hintalappu on hyväksyä.

Tekoälyä liikkuviin vehkeisiin

Mobiilirobotiikkaa satunnaisesti seuraavalle, uuden tyyppiset liikkuvat robotit tuntuvat ilmestyvän tyhjästä ja kaikkeen selityksenä tuntuu olevan AI:n todellinen läpimurto kaikkialle. Tietokoneen syövereissä ja simulaattoreissa koulutettavat, tai kouluttautuvat, lähinnä erilaisiin neuroverkkoratkaisuihin perustuvat, koneoppimismallit ovat kaikkialla. Kiistaton tosiasia on tietysti se, että hyvälaatuisen datan saatavuus ja laskentakapasiteetin laadun ja hinnan halpeneminen yhdistettynä mallien ja laajempien oppimaan kykenevien kokonaisuuksien nopeaan kehittymiseen on todellakin mahdollistanut uusien ominaisuuksien ja toiminnallisuuksien kehittämiseen – raaka voima on todistanut ongelmanratkaisukykynsä tälläkin saralla. Toisin kuin simulaattorissa tai tietokoneen sisuksissa pyörivä optimointialgoritmi, liikkuva robotti on antureidensa ja toimilaitteidensa kautta tiukasti kiinni fyysisessä maailmassa. Kamerat, valotutkat ja tutkat mahdollistavat tilannetietoisuuden kehittymisen ja sen ylläpitämisen. Pyöriä tai jalkoja liikuttavat moottorit taas mahdollistavat robotin liikkumisen tavoitereittiä pitkin kohti seuraavaa työkohdetta. Liikkuvan robotin jatkuva kiinteä vuorovaikutus ympäröivän maailman kanssa aikaansaa toistuvasti mielenkiintoisia haasteita, joiden ratkaisut eivät ole aina suoraviivaisia. Haasteita piisaa siis tulevaisuudessa sekä nopeasti kehittyvälle tekoälylle, että korkeasti koulutetuille tekniikan ammattilaisille; tämän vuoden ERF oli siitä vakuuttava esimerkki, sen verran monipuolisesti teollisuuden AI sovellukset ja akateemisuus löivät kättä keskenään.

Stavangerin Forum Expon tiloihin mahtuu isompikin joukko robotiikasta kiinnostuneita kävijöitä.

VAU-hetkeni

Virkistävää vaihtelua humanoidirobottien väistelyyn tai liian tuttavallisten robottikoirien hätistelyyn käytävillä ja messuhallissa, tuotti oman mansikkapaikkani löytyminen Flapper Drones osastolta. Isoilta yöperhosilta näyttävät, siipiään juuri ja juuri tarpeeksi nopealla taajuudella räpyttelevät lentävät robotit naulasivat minut, nuorena poikana perhosia aktiivisesti keränneen, kyseiselle osastolle pitkäksi aikaa. Tiesin toki etukäteen niihin käytetystä teknologiasta, mutta perhosten kaltaisten robottien näkeminen leijumassa ja suuntaa vaivattomasti muuttamassa, toi mieleeni välittömästi koko joukon sovelluskohteita niin akateemisiin kuin teollisuudenkin projekteihin. Eli tässä siis meikäläisen tärppi tutustumisen arvoisesta ERF2026 tapahtumassa esillä olleista yrityksistä (https://flapper-drones.eu/). Kauneus on tietysti katsojan silmässä, mutta tuskin kukaan voi väittää, etteivät nämä robottiyöperhoset hakkaisi normaaleja nelimoottorisia drooneja kauneudessaan vähintään, klassisesti ilmaisten, sata-nolla.

Suomalaiset ERF tapahtumien vakiokävijoitä

Kaiken kaikkiaan ERF 2026 oli riemastuttavan suomalainen tapahtuma. Niin käytävillä kuin osallistujalistaa pyörittävässä sovelluksessakin vastaan tuli kova edustus meikäläisiä ja ERF järjestävän euRoboticsin hallituksessa tutkimuksesta vastaavana varapresidenttinä uudessa hallituksessa jatkaa ansiokkaasti Oulun Yliopiston professori Juha Röning, joka oli myös vastuussa autonomisten työkoneiden autonomiatasoihin keskittyvän työpajan järjestämisessä osittain suomalaisten puhujien tukemana. Toivottavasti ensi vuoden maaliskuussa Birminghamissa järjestettävässä ERF2027 tapahtumassa suomalaisia vierailee vieläkin enemmän; ERF on todellakin suositeltava tapahtuma robotiikan parissa työskenteleville ja muillekin niistä kiinnostuneille. Jokainen löytää sieltä taatusti jotain kiinnostavaa ja opettavaista. Näkemisiin siellä.

Sinua voisi kiinnostaa myös