Suomen hallitus tavoittelee maalle asemaa puhtaan energian suurvaltana. Multalan mukaan tavoite tarkoittaa ensinnäkin sitä, että energiantuotanto on tuotettu puhtaasti, mutta myös sitä, että se houkuttelee Suomeen uusia investointeja.

”Yhdessä meidän erityisten suurten ja kasvavien panostustemme kanssa tutkimukseen ja tuotekehitykseen tämä tuottaa myös uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille luoda uusia vientimahdollisuuksia muihin maihin.”

Multalan mukaan koko puhtaaseen teknologiaan liittyvässä arvoketjussa on valtavasti mahdollisuuksia Suomelle myös automaatioalalla.

Datakeskukset: kustannuspaine ohjaa jo nyt – lisää ohjauskeinoja tarvitaan

Datakeskusten nopea lisääntyminen on herättänyt huolta sähkön hinnasta ja hintapiikeistä. Multalan mukaan datakeskuksilla on jo nykyisellään taloudellinen kannustin minimoida kustannuksiaan ja reagoida hintasignaaleihin, ja monet ovat investoineet myös varavoimakoneisiin. Kuitenkin lisää ohjauskeinoja tarvitaan sähköjärjestelmän kustannustehokkaaseen kehittämiseen.

Ministeriössä pohditaan ennen kaikkea sähköverkon riittävyyttä suhteessa paljon sähköä käyttäviin uusiin investointeihin ja sitä, miten niiden syntymistä voidaan hallita paremmin. Tavoitteena on varmistaa, että sähköä riittää kaikkina vuodenaikoina ja se säilyy kohtuuhintaisena kaikille käyttäjille.

”Kysyntäjoustoa varmasti kannattaa tehdä, ja tämä voisi olla myös ihan merkittävä joustoresurssi koko sähköjärjestelmälle, jos tätä tarjottaisiin sähkömarkkinoille.”

Uusia lakihankkeita, jotka tukevat tätä tavoitetta, on tulossa, mutta Multala ei viittaa keskustelussa pakollisiin datakeskuskohtaisiin kysyntäjousto- tai kuormanhallintavelvoitteisiin.

Kantaverkko koetuksella

Suomen tuulivoimakapasiteetti on kasvanut voimakkaasti, mutta tuotanto vaihtelee sään mukaan, mikä asettaa haasteita kantaverkon tasapainottamiselle etenkin, kun samaan aikaan suunnitteilla on paljon energiaintensiivisiä investointeja.

Multalan mukaan kantaverkon kehittämisen eteen on sekä tehty että suunnitteilla paljon. Tällä hallituskaudella on varmistettu, että Fingridillä on riittävät taloudelliset edellytykset investoida uuteen siirtokapasiteettiin, ja luvitukseen on tuotu lisäresursseja, vaikka ministeri myöntää, että pullonkauloja on edelleen. Lisäksi valmisteilla on uusi lakihanke, jolla pyritään kannustamaan siihen, että uutta energiantuotantoa syntyy kulutusta vastaavasti ja mahdollisimman lähelle kulutuskohteita. Siirtoverkkoja kehitetään jatkuvasti, mutta kustannustehokkaasti. ilman turhia investointeja.

Nykyisiä hintapiikkejä selittää Multalan mukaan se, että iso osa Suomen energiantuotannosta nojaa sääriippuvaisiin tuotantomuotoihin – ennen kaikkea tuuleen ja jonkin verran aurinkoon, kun taas säätövoimaa on rajallisesti. Samaan aikaan säävarmaa kapasiteettia on poistunut markkinoilta nopeammin kuin korvaavaa uutta perusvoimaa on syntynyt.

Tähän haasteeseen ministeriö on valmistelemassa uutta, kylmän ja tuulettoman ajanjakson investointitukea, jota Multala itse kutsuu talvienergiatueksi.

”Se on ennen kaikkea suunniteltu talviin, koska silloin voi olla niitä pitkiä pakkasjaksoja, joissa ei tuule eikä aurinkokaan juuri näy, jolloin tarvitaan sellaista energiantuotantoa, joka on nopeasti käynnistyvää mutta jota ei markkinaehtoisesti tällä hetkellä synny.”

Tuki on kaksiosainen. Ensinnäkin toivotaan uutta, nopeasti rakennettavaa ja käyttöönotettavaa energiantuotantoa, kuten biokaasuturbiineita, ja tuki kohdennetaan rajoitetulle ajanjaksolle juuri joustotarpeeseen. Toiseksi selvitetään, olisiko tarpeen tukea nykyisten yhdistettyjen sähkön- ja lämmöntuotannon voimaloiden eli pääosin bioenergiavoimaloiden käyttöiän pidennyksiä, jotta niiden poistuminen markkinoilta ei kärjistäisi hintapiikkejä tai pahimmillaan johtaisi tehopulaan ennen korvaavien ratkaisujen valmistumista.

”Tässä tavoitellaan sitä, että siirtymä kohti täysin puhdasta energiantuotantojärjestelmää olisi hillitty ja hallittu, niin että kaikki pysyvät siinä mukana”, Multala sanoo.

Kantaverkon tasapainottamista tukevat myös rajasiirtoyhteydet. Marraskuussa auennut Aurora Line -siirtoyhteys poistaa pullonkaulaa ja auttaa tasaamaan hintavaihteluita osana pohjoismaista sähkömarkkinaa, ja lisää yhteyksiä on suunnitteilla. Multala myöntää, että tuotannon ja kysynnän maantieteellinen kohtaanto on samalla haaste, johon haetaan ratkaisuja myös alueellisilla hankkeilla, joilla pyritään sekä ohjaamaan kulutusta että kannustamaan uutta tuotantoa syntymään lähelle suurta kysyntää.

Pienydinvoimalat etenevät

Pienten modulaaristen ydinreaktoreiden (SMR) ympärillä on tapahtunut Multalan mukaan paljon. Ydinenergialaki on uudistettu niin, että se mahdollistaa pienempien modulaaristen ydinreaktorien luvituksen sekä sujuvoittaa myös perinteisten ydinvoimalaitosten lupamenettelyä turvallisuudesta tinkimättä.

Keskeinen uudistus on tyyppihyväksynnän kaltainen menettely: periaatepäätös voi olla aiempaa yleisluontoisempi ja arvioida enemmän koko yhteiskunnan kokonaisetua, ja periaateluvalla voidaan luvittaa laajempi kokonaisuus. Rakentamisvaiheessa laitoksia voi näin syntyä vaiheittain useita, jopa eri laitospaikkakunnille. Samalla Säteilyturvakeskus STUK:n rooli teknisen turvallisuuden valvojana vahvistuu, ja virasto uudistaa parhaillaan myös omaa määräyskokoelmaansa yksinkertaistaakseen ja nopeuttaakseen luvitusta.

Hallitus on lisäksi kirjannut budjettiriihen päätöksiin varautumisen ydinenergian tukemiseen esimerkiksi rakentamisaikaisen valtiontakauksen avulla. Kyse on ennen kaikkea riskinjaosta mittavan laitoksen rahoitusta koottaessa, sillä kaikki alan yhtiöt eivät ole kooltaan suuria.

Konkreettisia hankkeita on jo liikkeellä: Kuopion Energialla on käynnissä ympäristövaikutusten arviointi, ja myös Helsingin ydinenergiahankkeessa on edetty osallistumisvaiheen vuorovaikutukseen, muun muassa asukastilaisuuksien muodossa. Hankkeet etenevät Multalan mukaan sitä mukaa, kun yhtiöiden suunnitelmat täsmentyvät.

Onkalo avautuu tänä vuonna

Ydinturvallisuuden puolella suurin tämän vuoden tapahtuma on käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitos Onkalon avaaminen. Multala on itse menossa tutustumaan laitokseen yhdessä muiden maiden energiaministerien kanssa. Kohde kiinnostaa hänen mukaansa valtavasti maailmalla ja on nostanut ydinenergian hyväksyttävyyttä aivan uudelle tasolle.

Ratkaisun juuret ulottuvat 1980-luvulle, jolloin ensimmäiset sijoituspaikkavalinnat, lainsäädäntö ja rahoitusmekanismit luotiin. Silloisen arvion mukaan tavoiteaikataulu oli 2020-luvun puoliväli.

”Tämä on onnistunut projekti, ja se osoittaa, että Suomessa osataan viedä tällaisia pitkäjänteisiä hankkeita maaliin”, Multala toteaa.

Kiertotalous vauhtiin lainsäädännöllä, hankinnoilla ja rahoituksella

Kiertotalouden markkinoiden syttymistä on Multalan mukaan pyritty vauhdittamaan sekä kansallisin että EU-tason toimin. Yritysvierailuilla toistuva haaste on, ettei kysyntää vielä ole riittävästi, osin siksi, että jokin materiaali on luokiteltu jätteeksi.

Tähän on tulossa helpotusta: ensi vuoden alusta voimaan tuleva muutos jätelakiin mahdollistaa esimerkiksi tiettyjen teollisuuden sivuvirtojen luokittelun sivutuotteeksi, ja aiemmin jätteeksi luokiteltu materiaali voi vastaavasti lakata olemasta jätettä. Ministeriö on valmistellut myös ehdotusta kokonaan uudeksi kiertotalouslaiksi, jonka on tarkoitus korvata nykyinen jätelaki kokonaan. Uudistus on kuitenkin niin laaja, ettei se valmistu kerralla, vaan sitä viedään eteenpäin osissa tällä hallituskaudella.

Muita keinoja ovat julkisille hankinnoille asetetut kansalliset, vuoteen 2035 ulottuvat tavoitteet tietyille hankintakategorioille, joilla lisätään uudelleenkäyttöä ja vähennetään hiilijalanjälkeä, sekä Business Finlandin käynnistämä kiertotalouden investointiavustus, joka on rahoittanut kierrätys- ja uudelleenkäyttöinvestointeja jo 110 miljoonalla eurolla. Lisäksi käytössä on vapaaehtoinen kiertotalouden Green Deal -sitoumus, jossa muun muassa isot rakennusyritykset ja kunnat etsivät yhdessä parhaita tapoja edistää materiaalien kiertoa ja vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Syksyn aikana odotetaan lisäksi EU:n kiertotaloussäädöksen esitystä, joka toisi uusia kannusteita.

Kiinteistöautomaatiolle uusia vaatimuksia EU:n energiatehokkuusdirektiivistä

Rakennusten energiahallintaan on tulossa muutoksia EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon myötä. Automaatio-ohjausjärjestelmävaatimus laajenee vuodesta 2030 alkaen koskemaan rakennuksia, joiden lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmien nimellisteho ylittää 70 kilowattia, nykyisen rajan ollessa 290 kilowattia. Laajennus tuo piiriin erityisesti toimisto-, liike-, koulu-, majoitus- ja palvelurakennuksia.

Uusia elementtejä ovat muun muassa sisäilman laadun seuranta ja automaattiseen valaistukseen liittyvät vaatimukset. Myös uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin asuinrakennuksiin tulee uusia automaatio-ohjausjärjestelmävaatimuksia, jotka Multalan mukaan tuovat sekä kannusteita että velvoitteita järjestelmien käyttöönotolle.

Lupaprosessit nopeutuvat

Kysyttäessä konkreettisia muutoksia lupaprosessien nopeuttamisessa Multala listaa useita uudistuksia. Ympäristö- ja vesilupien käsittelyyn on otettu käyttöön etusijamenettely, joka nopeuttaa osaa vihreän siirtymän hankkeista, ja esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeille on säädetty sitovia käsittelyaikoja. Vuoden alussa aloittanut uusi lupa- ja valvontavirasto pyrkii yhtenäistämään käytäntöjä yhden luvan periaatteen mukaisesti, mikä sujuvoittaa lupakäsittelyä.

”Nämä sitovat käsittelyajat ja etusijamenettely ovat sellaisia, jotka ainakin ovat ihan selkeä muutos.”

Lisäksi rakentamislakiin on tullut käsittelyaikatakuu rakennusluville: normaaleissa hankkeissa käsittely kestää kolme kuukautta, vaativammissa pidempään.

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä alueidenkäyttölain muutos, joka vähentäisi valitusmahdollisuuksia yleiskaavan mukaisissa hankkeissa. Esimerkiksi asemakaavasta saisi tällöin valittaa vain asianosainen, mikä voisi merkittävästi lyhentää käsittelyä. Samassa uudistuksessa yleiskaavaa ja asemakaavaa voitaisiin päivittää samanaikaisesti, mikä nopeuttaisi prosessia esimerkiksi silloin, kun yleiskaavaan merkittyä käyttötarkoitusta, vaikkapa teollisuusaluetta, halutaan muuttaa. Muutos on vielä eduskunnan käsittelyssä eikä ole tullut voimaan.

Vientivaltti: kokonaisratkaisuja pieninä toimijoina

Automaatioväylä kysyi ministeriltä, miten Suomi voisi hyödyntää automaatio- ja prosessiteollisuuden osaamistaan nykyistä paremmin vientivalttina kansainvälisillä vihreän siirtymän markkinoilla. Multalan vastaus on selkeä: kokonaisuuksien myyminen.

”Suomi on kuitenkin pieni toimija, ja monet yksittäiset yritykset ovat tosi pieniä toimijoita.”

Esimerkiksi Intiassa, jossa Multala on käynyt ja jonne hän on matkalla uudelleen Suomen ja Intian yhdessä käynnistämään kiertotalousfoorumiin, volyymit ovat niin valtavia, että tarvitaan kokonaisia ratkaisuja. Siksi yritysten kannattaisi jo valmiiksi miettiä, miten tarjota kokonaisia pakettiratkaisuja, joissa prosessiteknologia, automaatio ja ohjelmistot muodostavat selkärangan ja lupauksen asiakkaalle paremmasta energiatehokkuudesta, raaka-aineiden käytöstä ja pienemmistä päästöistä.

Tämä edellyttää myös referenssiympäristöjä kotimaassa. Kun ratkaisuja on ensin toteutettu Suomessa, niistä on helpompi antaa näyttöjä myös ulkomailla. Multalan mukaan myös valtiojohtoinen vienninedistämistyö on ollut toivottua ja toimivaa tapaa viedä ratkaisuja markkinoille, joilla tarvitaan ensin jonkinlainen oven avaus.

Terveiset alan ammattilaisille

Haastattelun lopuksi Multala lähettää terveiset suomalaisille automaatio- ja robotiikka-alan ammattilaisille.

”Automaation ja robotiikan osaamiselle on nyt varmasti enemmän kysyntää kuin koskaan.”

Syynä on paitsi Suomen runsas puhtaan energian tarjonta, myös yritysten kasvava tarve optimoida energiankäyttöä, mikä on tyypillisesti myös suora kustannuskysymys sekä tuottavuuden parantaminen tuotantoketjuissa. Tekoäly avaa Multalan mukaan lisäksi uusia mahdollisuuksia kaikenlaiseen automaatioon ja optimointiin.

”Uskon, että alalla on positiiviset näkymät, kunhan vain osataan myydä osaaminen oikealla tavalla”, Multala sanoo.