Suomen hyvinvointialueiden toteuttamissa kymmenessä tekoälykokeilussa saavutettiin hienoinen läpimurto. Hankkeen tavoitteena oli tunnistaa tekoälyteknologian mahdollisuuksia, käyttöönoton edellytyksiä sekä sääntelyyn liittyviä kehittämistarpeita sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tekoälykokeilut osoittivat, että parhaimmillaan tekoäly vapauttaa ammattilaisten aikaa asiakastyöhön, tukee päätöksentekoa ja parantaa palvelujen saatavuutta.

”Samalla olemme tunnistaneet, mitä tekoälyn onnistunut käyttöönotto sosiaali- ja terveydenhuollossa vaatii”, sanoo Jenny Vuollet, DigiFinlandin liiketoimintajohtaja.

DigiFinlandin koordinoima hanke koostui pääosin kymmenestä hyvinvointialueiden vetämästä tekoälypilotista. Hankkeessa syntyi muun muassa teknisiä ratkaisuja, toimintamalleja, arviointitietoa sekä näkemys tekoälyn kehittämisestä ja tekoälyagenttien käyttöönotosta sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Tavoitteena 50 prosenttia suurempi potilaskapasiteetti

Useissa piloteissa raportoitiin merkittäviä toiminnallisia hyötyjä. Yksi esimerkki on HUSin lihavuuden digihoito, jossa hyödynnettiin tekoälypohjaisia työkaluja. Tulosten perusteella työaika potilasta kohden voi vähentyä merkittävästi ja valmennuskapasiteetti kasvaa yli kaksinkertaiseksi nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Yksi kokeilun tavoite oli kasvattaa ammattilaiskohtainen potilaskapasiteetti 40 potilaasta 60 potilaaseen päivässä.

Vaikuttavuuden arviointi jatkuu osassa piloteista. Kaikissa kokeiluissa vaikutuksia ei vielä pystytty arvioimaan, sillä osa ratkaisuista siirtyy tuotantokäyttöön tai jatkotutkimuksiin vasta hankkeen päätyttyä.

Kymmenestä pilotista neljässä vaikutukset arvioitiin pääosin myönteisiksi. Näihin kuuluivat Pohjanmaan reaaliaikainen tulkkaus, Pirkanmaan palvelutarpeen arviointi, Länsi-Uudenmaan tekoälyavusteinen kirjaaminen sekä jo mainittu HUSin lihavuuden digihoito.

Lihavuuden digihoidosta löytyy rohkaisevia kirjauksia. HUS kehitti tekoälyominaisuuksia digitaalisen Terveyslaihdutusvalmennuksen tueksi. Ratkaisuun kuului muun muassa keskusteleva tekoälyravitsemusterapeutti, ateriakuvien analysointi ja työkaluja ammattilaisten työn tueksi. Pilottiin osallistuneet kokivat hyödyllisiksi erityisesti vertaistuen, käytännön neuvot ja ateriakuvien analysoinnin.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tekoälyavusteisia kirjausluonnoksia tuotettiin vuoden aikana noin 20 000. Ammattilaiset kokivat kirjaamisen sujuvoituneen ja työn kognitiivisen kuormituksen keventyneen.

Pohjanmaan hyvinvointialueella reaaliaikainen tekoälytulkkaus vakiintui laajaan käyttöön, ja lähes kaikki kokeiluun osallistuneet ammattilaiset jatkoivat sen käyttöä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialueella testattiin tekoälyratkaisua, joka tukee toimintakyvyn muutosten ennakointia. Pilotissa RehabScreen-ratkaisua laajennettiin hyödyntämään ICF-luokituksen mukaista tietoa ammattilaisten työn tueksi.

RehabScreen-ratkaisu siirtyy tuotantokäyttöön vuoden 2026 aikana. Sen jälkeen voidaan arvioida, miten ratkaisu vaikuttaa pitkällä aikavälillä palvelujen kohdentamiseen ja toimintakyvyn ennakointiin.

Kanta-Hämeen toisessa pilotissa kehitettiin tekoälyratkaisua, joka kokoaa asiakkaiden tausta- ja riskitietoja eri järjestelmistä ammattilaisten työn tueksi. Tulokset olivat lupaavia erityisesti tiedon kokoamisessa ja tiivistämisessä, mutta arviointi perustui vielä pienen käyttäjäjoukon kokemuksiin.

Päätöksenteon tueksi uusia työkaluja

Pirkanmaan hyvinvointialueella tekoälyä hyödyntävä Asiakirja-avustaja tuotti automaattisesti lapsen palvelutarpeen arvioinnin yhteenvetoja. Testissä tekoäly vähensi palvelutarpeen arviointiin käytettyä työaikaa keskimäärin noin 30 prosenttia eli noin 42 minuuttia arviointia kohden. Työkalu auttoi erityisesti tekstin jäsentämisessä, tiivistämisessä ja asiakirjojen yhdenmukaistamisessa.

Yksi näkyvimmistä tuloksista saavutettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella toteutetussa LingAI-pilotissa. Pilotissa käytettiin Helen-nimistä reaaliaikaista tekoälypohjaista viestinnän apuvälinettä. Pilottiyksiköiden tulkkipalvelujen ostokustannukset pienenivät keskimäärin noin 50 prosenttia aiempaan toimintatapaan verrattuna. Lisäksi henkilöstöltä vapautui työaikaa, kun tulkkien tilaamiseen ja aikataulujen yhteensovittamiseen ei enää kulunut aikaa.

Ratkaisun arvioitiin myös parantavan asiakkaiden yhdenvertaista pääsyä palveluihin sekä tukevan potilasturvallisuutta tilanteissa, joissa yhteistä kieltä ei ollut käytettävissä.

Sote-tekoälyn seuraava vaihe

Vuollet kertoo, että sote-kokeilujen tulosten pohjalta on laadittu lyhyen aikavälin käyttöönottosuunnitelma. Sen tavoitteena on vauhdittaa vaikuttavimmiksi arvioitujen tekoälyratkaisujen käyttöönottoa hyvinvointialueilla.

Ensivaiheessa painopiste on reaaliaikaisessa tulkkauksessa sekä tekoälyavusteisessa kirjaamisessa.

”Samalla jatketaan lupaavien mutta vielä kehitysvaiheessa olevien ratkaisujen, kuten lääkitysriskityökalun ja toimintakyvyn ennakointimallien, jatkokehitystä ja vaikutusten arviointia.”

Kansallisen koordinoinnin tavoitteena on nopeuttaa tekoälyn käyttöönottoa, jakaa kokeiluissa kertynyttä osaamista ja varmistaa, että hyvinvointialueet hyödyntävät ratkaisuja turvallisesti, hallitusti ja kustannustehokkaasti.