IEC 61439 -jakokeskusstandardien noudattaminen on yhä vapaaehtoista – pitäisikö sen olla pakollista?
Sähkökeskukset yhdistävät kiinteistöt valtakunnan sähköverkkoon ja vastaavat sähkön pienjännitejakelusta kiinteistön sisällä. Sähkökeskusten valmistuksesta Suomessa tulisi selkeämpää ja turvallisempaa kansainvälisen IEC 61439 -standardin avulla.
Sähköalan standardisointiorganisaatio IEC on määritellyt sähkökeskusten laatuvaatimukset standardissa IEC 61439, joka kattaa yksityiskohtaisesti erilaiset turvallisuustekijät kuten oikosulkukestävyyden, lämpenemätestit, pintavälit ja IP-luokitukset. Standardi toimii ohjeena sähkökeskusten valmistajille.
Suomessa sähkökeskusten suunnittelussa ja valmistuksessa IEC 61439 -standardisarjaa ei ole pakko noudattaa, sillä mikään laki ei sitä edellytä. Sähköturvallisuuslaki viittaa Suomessa Tukesin luetteloon S10-2023, joka listaa sähköturvallisuuteen liittyviä standardeja, mutta IEC 61439 puuttuu joukosta.
”Loppukäyttäjät eivät välttämättä osaa vaatia standardin mukaisia ratkaisuja – usein ei tunneta koko standardia. Esimerkiksi Itä-Euroopassa vaatimukset ovat tiukempia, vaikka monella on mielikuva, että siellä tehdään halvalla huonolaatuista jälkeä”, sanoo Eatonin myyntipäällikkö Marko Mikkonen.
Energiamurros ulottuu myös sähkökeskuksiin
Viime vuosina pienjänniteverkon suunnittelu on saanut uusia muuttujia meneillään olevan energiamurroksen seurauksena. Kiinteistöjen yhteyteen halutaan muun muassa aurinkovoimatuotantoa ja sähkövarastoja. Sähkökeskukset ovat kaiken toiminnallisuuden ytimessä ja esimerkiksi ohjaavat sähköä paneeleista sähköverkon suuntaan tai verkosta kiinteistöön.
”Jokainen, joka rakentaa nyt sähkökeskuksen, haluaa varmistua, että se toimii ongelmitta kymmenen vuoden päästä. Muutosvauhti on nyt niin kovaa, että maailma voi olla silloin hyvin erilainen. Standardien noudattaminen pienentää riskiä, että ratkaisut vanhenisivat ennen aikojaan”, sanoo Rittalin tuotepäällikkö Sanna Boginski.
IEC 61439 -standardin mukainen sähkökeskus on valmis tulevaisuuden energiajärjestelmään. Se huomioi uusiutuvan energian, sähköautojen latauksen ja virtapiikkien tuomat haasteet.
”Oma vaikutuksensa on myös muulla teknisellä kehityksellä. Tekoälyn käytön yleistymisellä on sähköverkolle sahaava vaikutus. Kuorma ei ole tasaista ja voi tulla virtapiikkejä, jotka hetkellisesti tuottavat hukkalämpöä, jonka jälkeen kuorma menee yhtäkkisesti alas. Tällainen voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia sähkökeskuksille, mutta IEC 61439 on tässäkin suhteessa ajan tasalla”, Mikkonen lisää.
Standardinmukaisuus lisää turvallisuutta ja vähentää kuluja
Sähkökeskusten huolellinen suunnittelu on tärkeää, sillä sähkökeskusten turvallisuudella on merkittävä vaikutus kiinteistön turvallisuuteen. Mitä suurempi kiinteistö, sitä monimutkaisemmat sähköjärjestelmät, ja sitä suurempia sähkövirtoja siellä kulkee.
Huolellisesti suunniteltu ja rakennettu sähkökeskus on pitkäikäinen ja elinkaarikustannuksiltaan edullisempi investointi.
”Kun sähkökeskuksen teknisen käyttöiän odotetaan olevan jopa 40 vuotta, niin kannattaa ehdottomasti valita ratkaisut, joiden laatu on todistettu – myös standardien kautta. Se tuo selviä kustannussäästöjä”, Boginski sanoo.
”Jos sähköpääkeskus pettää suuressa tuotantolaitoksessa, niin kustannukset voivat tuotannon seisoessa maksaa miljoonan per tunti. Suunnittelun ohella myös ennakoiva huolto ja kunnossapito ovat tärkeitä osatekijöitä”, Mikkonen muistuttaa.
Mitä tarkoittaa käytännössä hyvin suunniteltu sähkökeskus?
Hyvin suunniteltu sähkökeskus on turvallinen, luotettava sekä testattu. Lisäksi keskuksen rakenne on mietitty huolella eli esim. komponenttien sijoitukset lämpenemän kannalta, tarvittavat varalähdöt ja ympäristö- sekä käyttöolosuhteet on huomioituna. Lisäksi dokumentointi ja sen ylläpitäminen on tärkeää, koska keskuksen tyypillinen käyttöikä on sen 30-40 vuotta. Esim. automaation näkökulmasta automaatio-
osion sijoittelua kannattaa keskuksessa miettiä lämpenemän kannalta. Lämpö nousee ylöspäin, jolloin nouseva lämpö lämmittää tyypillisesti herkempiä automaatiokomponentteja, jos ne on sijoitettuna keskuksessa yläosaan. Tämä näkyy muun muassa komponenttien eliniän lyhentymisenä.
”Emme ota kantaa siihen kenen asia olisi ajaa tätä, mutta haluamme nostaa tätä keskusteluun, koska pidämme sitä tärkeänä turvallisuuden ja hyvän laadun takeena”, Mikkonen ja Boginski sanovat.
”Velvoittava laki tai säädös on yleensä aika hankala, koska tekninen data ja detaljit saadaan paremmin hallittua standardeissa. Laki yleensä määrittelee väljemmin vain perusasiat esimerkiksi turvallisuuden noudattamisesta. Mutta mielestämme nyt olisi hyvä aika puhua tärkeästä asiasta.”
Tilaa lehti