Nuori automaatioinsinööri tulevaisuuden ratkaisujen äärellä
Tampereella työskentelevä Juho Soininen, 24, on hyvä esimerkki siitä, miten nuori insinööri voi löytää nopeasti paikkansa kansainvälisessä teknologiayrityksessä.
- Teksti + Kuva:
- Otto Aalto / Päätoimittaja
- Julkaistu:
Alun perin Hämeenkyröstä kotoisin oleva Soininen on ollut Siemensillä yhteensä noin kaksi ja puoli vuotta, ensin osa-aikaisena harjoittelijana ja keväästä 2025 lähtien täysipäiväisesti Service Engineerinä.
”Harjoittelun aloitin toisen opiskeluvuoden talvella. Hain useampaan paikkaan, mutta lopulta Siemensin paikka tärppäsi”, Juho kertoo.
Ennen Siemensille siirtymistään hän ehti kartuttaa kokemusta teollisuuden kunnossapitotöistä muun muassa Metsä Boardin kartonkitehtailla.
Juhon tie automaation pariin on ollut määrätietoinen, mutta samalla luonnollinen jatkumo perhetaustalle.
”Isäni on ollut töissä sähköautomaation kunnossapidossa tehtaalla. Siitä se ensimmäinen kipinä automaation maailmaan taisi tulla”, hän muistelee.
Ensimmäinen askel oli kaksoistutkinto, jossa Juho suoritti sekä ylioppilastutkinnon että sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon. Ala tuntui sopivalta, ja tie vei luontevasti Tampereen ammattikorkeakouluun, jossa hän valmistui sähkö- ja automaatiotekniikan insinööriksi keväällä 2025.
”Tampere on erinomainen opiskelukaupunki. Opinnoissa oli hyvät valinnaisuudet ja mahdollisuus suunnata opintoja omien kiinnostusten mukaan. Loppuvaiheessa pääsin syventymään automaatiotekniikkaan kunnolla”, Juho kertoo.
Opinnot vastasivat hänen odotuksiaan, mutta kehitysehdotuksiakin löytyy:
”Yritysyhteistyötä voisi olla vielä monipuolisemmin. Tampereella esimerkiksi Valmet näkyy vahvasti, mutta olisi hienoa, jos useammat yritykset olisivat mukana koulun projekteissa.”
”Työssä viihtymiseen vaikuttavat mielenkiintoiset projektit ja mahdollisuus kehittää omaa osaamista.”
Monipuolinen työ ja jatkuva oppiminen
Soinisen nykyinen rooli Siemensillä on monipuolinen. Service Engineerinä hän työskentelee teollisuuden palvelujen parissa, erityisesti palvelusopimusten ja elinkaaren hallinnan tehtävissä.
”Työhöni kuuluu esimerkiksi keskitettyjen ohjelmointiympäristöjen perustaminen siten, että käyttäjähallinnasta tulee entistä sujuvampaa ja tietoturvallisempaa”, hän selittää.
Juhon mukaan työssä viihtymiseen vaikuttavat erityisesti mielenkiintoiset projektit ja mahdollisuus kehittää omaa osaamista. Siemens tarjoaa työntekijöilleen sisäisiä koulutuksia ja kursseja, joihin hän osallistuu aktiivisesti.
”Se on yksi iso etu. Meillä on oma koulutuskeskus ja mahdollisuus osallistua samoille kursseille kuin asiakkaat. Viime viikolla olin Espoossa saksalaisen pääkouluttajan vetämällä kurssilla”, hän kertoo tyytyväisenä.
Alan tulevaisuus näyttää valoisalta
Juhon mielestä automaatioalan tulevaisuus on vakaalla pohjalla ja jopa nousussa.
”Ala kehittyy hurjaa vauhtia. Tekoäly ja koneoppiminen tulevat varmasti muuttamaan toimintaa seuraavien vuosien aikana. Työt eivät ainakaan lopu, mutta meidän pitää osata mukautua siihen muutokseen”, hän pohtii.
Juho kuitenkin huomauttaa, että Suomessa ollaan vielä alkutekijöissä teollisuuden tekoälysovellusten hyödyntämisessä.
”Siinä on paljon potentiaalia. Jos yritykset osaavat näyttää konkreettiset hyödyt ja luvut, niin uskon, että sovellukset yleistyvät nopeasti”, Juho sanoo.
Kun Juholta kysyy, miksi nuoren kannattaisi harkita automaatioalaa, vastaus tulee empimättä:
”Ala on monipuolinen ja tulevaisuusorientoitunut. Automaatio on käytännössä mukana lähes kaikessa teollisuudessa, se ei rajoitu yhteen sektoriin. Työmahdollisuuksia on valtavasti, ja niissä voi löytää oman erikoisalueensa”, hän painottaa.
Vaikka ura on vasta alkutaipaleella, Juho on tyytyväinen nykytilanteeseensa. Tulevaisuudessa hän näkee itsensä edelleen teknisissä asiantuntijatehtävissä.
”Viiden tai kymmenen vuoden päästä toivon olevani jonkin spesifin osa-alueen asiantuntija. Jatko-opinnotkin kiinnostavat, ehkä automaatio- tai tietotekniikan maisteriohjelmassa”, hän pohtii.
Kysyttäessä, mikä saa hänet viihtymään Siemensillä ja mikä tekisi hänestä tyytyväisen myös tulevaisuudessa, vastaus on selkeä:
”Mahdollisuus kehittää itseään ja päästä mukaan mielenkiintoisiin projekteihin. Niin kauan kuin pääsee oppimaan uutta, homma pysyy mielekkäänä”, Juho summaa.
Työn vastapainona futista ja suunnistusta
Työtehtävät voivat olla välillä vaativia, joten vapaa-aika on tärkeää. Harrastukset ja yhteisöllisyys ovat Juholle keino palautua työn vastapainoksi. Musiikin suhteen maku on laaja: rapista elektroniseen musiikkiin. Lukemista hän ei harrasta paljoa, mutta äänikirjoja ja podcasteja tulee kuunneltua silloin tällöin. Urheilua Juho harrastaa aktiivisesti:
”Me perustimme kesällä kaveriporukan kanssa puistofutisjoukkueen Tampereen puistofutissarjaan. Lisäksi olin viime kesänä ensimmäistä kertaa mukana Jukolan viestissä”, Juho kertoo.
Tilaa lehti