Tilaa lehti

Mainokset

FAULHABER GROUP

LASER2025

Nuori tekijä Henrik Kinnunen

Lukiossa Henrik Kinnunen harkitsi maantiedettä ja lääketiedettä, vaikka olikin ajatellut jatkaa opintojaan tekniikan alalla, joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Lopulta hän päätyi hakemaan vain tekniikan alalle ja päätyi Otaniemeen.

Teknologia-alan eduksi valinnan ratkaisi sen monipuoliset uramahdollisuudet sekä hyvät tulevaisuudennäkymät. Kiinnostus automaatioalaa kohtaan kasvoi myös hakukohteiden esittelyiden perusteella.

”Hakuvaiheessa tutkin eri vaihtoehtojen opintojen rakennetta ja yritin saada selville mitä opinnot oikeastaan tulisivat käytännössä sisältämään. Perusopinnot ovat hyvin samankaltaiset kaikilla linjoilla, joten perehdyin enemmän alakohtaisiin eroihin ja mihin muun muassa automaatio puolella voisi suuntautua. Automaatioalan opintojen sisältö kuulosti mielenkiintoisimmalta, sillä se sisälsi myös tietotekniikan opintoja”, Kinnunen kertoo.

Kinnunen teki opintonsa Aalto-yliopistolla, Sähkötekniikan korkeakoulssa, Automaatio- ja informaatioteknologian linjalla 2018-2024.

Harjoittelun kautta töihin

Valmetille Kinnunen päätyi työharjoittelun ja diplomityön kautta.

”Nykyinen työtehtäväni on automaation tuotekehityksessä, jossa kehitämme uuden sukupolven hajautettua automaatiojärjestelmää. Hajautettua automaatiojärjestelmäämme käytetään ohjaamaan erilaisia teollisuuden prosesseja. Virallinen tehtävänimikkeeni on Design Engineer, Software. Kuulun käytännössä Valmet DNAe tuotekehityksen kontrolleritiimiin, jossa olen osana kehittämässä kontrollerien ohjelmistopuolta. Itselle on hienoa olla osana tuotekehitystä, jossa pääsee aktiivisesti oppimaan alan vanhemmilta osaajilta. Joskus opiskeluaikoina muistankin kuulleeni, että 30% työelämän taidoista tulee opinnoista ja loput 70% töistä. Nyt ymmärrän hyvin mitä sillä tarkoitetaan”, Kinnunen kertoo.

Tulevaisuudesta kysyttäessä Kinnunen sanoo:

”Uskon, että 5-10 vuoden kuluttua olen ammatillisesti kehittynyt oman osa-alueeni asiantuntijaksi, ja pystyn olemaan olennaisesti mukana erilaisten ratkaisujen kehittämisessä. En pidä myöskään mahdottomana, että urani kehittyisi kohti kansainvälisempää suuntaa.”

Lisää käytäntöä

”Vaikka tietotekniikan opiskelu on tukenut olennaisesti päivittäisitä työntekoa, ei automaatiotekniikan opiskelun merkitystä voi vähätellä. Itselleni on tärkeää myös ymmärtää miten ja missä meidän kehittämiämme tuotteita ja ratkaisuja käytetään”, Kinnunen toteaa.

”Vaikka opintoni ovat valmistaneet työelämään melko hyvin, olisin kaivannut hieman lisää jonkinlaista yhteistyötä laitosten ja yritysten kanssa. Projektipohjaiset työt ovat itselleni mielekkäitä ja koen itse, että niistä voi voi oppia olennaisia taitoja työelämää varten. Ne myös tarjoavat mahdollisuuden nähdä hieman millaisien aiheiden ympärillä automaatioala pyörii”, hän pohtii.

”Viihdyn hyvin työssäni. Siihen vaikuttaa olennaisesti työympäristö, ja siksi olenkin pääosin toimistolla ja teen vähemmän etätöitä. Mukavat työkaverit, arkipäiväiset käytäväkeskustelut yhdessä kiinnostavien työtehtävien kanssa työpäivistä hyvin mielekkäitä”. Henrik kehuu.

Oikealla uralla

”Olen ehdottomasti tyytyväinen omaan uravalintaani, koen, että nykyinen työtehtäväni on hyvä paikka kehittyä varsinaiseksi automaatioalan osaajaksi. Itse uskon, että automaatioalan merkitys tulee vain korostumaan tulevaisuudessa, esimerkiksi resurssien käytön tehostamiseen automaatiolla on jo nyt olennainen vaikutus mutta se tulee korostumaan. Pidän hyvin todennäköisenä, että automaatioala tulee kehittymään edelleen voimakkaasti. Olen hyvin luottavaisin mielin alan tulevaisuuteen suhteen ja uskon että ala on edelleen tulevaisuuden ala”, Kinnunen sanoo.

”Uskon, että automaatioala on kehittynyt merkittävästi 5-10 vuoden aikana, sillä tulevaisuudessa teknologian kehitys mahdollistaa entistä älykkäämpien, tehokkaampien ja kestävämpien ratkaisujen syntymisen. Kyberturvallisuuden merkitystä ei voi olla korostamatta liikaa, sen tarpeet ja vaatimukset tulevat myös varmasti ohjaamaan automaation kehitystä”, Kinnunen korostaa.

”Uskon, että automaatiolla on merkittävä vaikutus Suomessa myös tulevaisuudessa. Sillä voidaan parantaa niin kilpailukykyä, tuottavuutta, luoda uusia työpaikkoja sekä edistää kestävää kehitystä. Uskon, että tulevaisuudessa Suomessa tullaan kehittämään uusia yhä tehokkaampia ratkaisuja ja näin ollen automaation merkityksenkin kasvavan.”