Ensimmäisenä matkapäivänä kokoonnuimme aamulla koululle, josta siirryimme autokyydillä kentälle. Kaikkia taisi vähän jännittää lentomatka. Lensimme Kööpenhaminan kautta Ateenaan, johon saavuimme illaksi, mutta kuitenkin ihmisten aikaan. Ärsyttävästi yksi laukku oli jäänyt omille teilleen. Hotellimme oli aivan ihana. Vanha viisaus, robotti aina käsimatkatavaroihin, pätee edelleen.

Toinen päivä alkoi aamupalalla hotellilla. Aamupalan jälkeen lähdimme vaateostoksille Ateenan keskustaan. Lounan jälkeen riensimme takaisin hotellille, josta bussi haki meidät sieltä kisapaikalle. Hotellin edessä tutustuimme puolalaiseen joukkueeseen, joka tuli samaan kyytiin. Pari tuntia matkattuamme, saavuimme western-henkiseen kesäleirikeskukseen The Ranchiin. Vietyämme tavaramme sisään lähdimme tutustumaan paikkoihin ja muihin joukkueisiin.

Päivällisen jälkeen lähdimme marssimaan avajaispaikalle. Pidimme hauskaa virolaisen, Heurekan SM-kisoista tutun Laagri Jr Unicorns- joukkueen kanssa - UNICORNS, UNICORNS! Joukkueiden, joita oli 50 lähes yhtä monesta maasta, esittelyn ja puheiden jälkeen näimme vielä joukkueiden ennalta tekemät videot. Avajaisten jälkeen tanssittiin vähän ja mentiin nukkumaan.

Kolmantena päivänä päästiin tositoimiin. Aamupalan jälkeen pystytimme ständimme ja meillä oli yksi robottipelin harjoituserä (220/620 pistettä). Se jäi sata pistettä kauden parhaasta kilpailusuorituksestamme. Sen jälkeen oli tiedeprojektin, ydinarvojen ja robotin suunnittelun arvioinnit. Ne menivät kaikki tosi kivasti, vaikka oli melkoinen työ kertoa kaikki englanniksi niin, ettei mitään tärkeää unohdu. Robottipelissä päivän ensimmäinen suoritus ei onnistunut, tulos jäi 155 pisteeseen. Toinen yritys toi sitten jo paremman tuloksen, 240 pistettä. Tämä erä jäi meidän parhaimmaksi Kreikassa.

Illalla oli Friendship night, jonka ohjelmasta vastasivat osallistujat. Ilta toimi käytännössä kuin oikeat Euroviisut. Olimme tehneet sinne oman Bara bada bastu-musiikkivideon valmiiksi. Kun meidän biisimme soitettiin, kaksi meistä nousi tanssimaan penkeille. Lopuksi tanssimme ja menimme letkajenkkaa. Niin parasta!

Viimeisenä kisapäivä Kreikassa meillä oli enää yksi robottipelin erä jäljellä. Sen olisi pakko mennä hyvin, jos haluaisimme sijoittua paremmin. No, saimme 200 pistettä, joka oli pienoinen pettymys, mutta ei voi mitään. Sijoituksemme ohjelmoinnissa oli 36/50, mikä oli tässä seurassa hyvä saavutus.

Lisäksi osallistuimme leikkimieliseen Alliances cup:iin Black&White-nimisen slovenialaisen joukkueen kanssa. Alliances cupissa kaksi joukkuetta kisasi yhdessä saman pelikentän ääressä omilla roboteillaan ja heillä oli yhteensä puolitoista minuuttia aikaa saada yhteiseen pottiin mahdollisimman paljon pisteitä. Strategian miettiminen yhdessä oli mukavaa. Lounaan jälkeen vuorossa oli aarteenetsintää helteisessä säässä. Muodostimme joukkueen yhdessä bulgarialaisten ja kyproslaisten kanssa. Oli kivaa ratkoa erilaisia tehtäviä yhdessä. Illalla päätösjuhlassa saimme kaikki mitallit kaulaamme ja parhaat palkittiin pokaaleilla. Emme voittaneet pokaaleja, mutta se ei meitä harmittanut. Olimmehan saaneet uusia ystäviä ja oppineet varmaan enemmän kuin vielä ymmärrämme. Lopuksi tanssimme muun muassa Syrtakia ja kaikkea muuta, joka oli hauskaa.

Viides päivä oli retkipäivä. Lähdimme heti aamusta päiväretkelle. Ensimmäinen pysähdys oli muinainen teatteri ja museo ja lisää muinaisia rakennuksia. Seuraava paikka oli ihan raunioina, mutta maisemat olivat hienot. Ostimme sieltä tuoretta appelsiinimehua ja sipsiä kuuman sään takia. Vierailtuamme vielä hienolla muinaisella rakennuksella, oli jo kova nälkä. Lounaan jälkeen kaarsimme kohti Ateenaa, shoppailua ja kävelyä meren rannalla pimeässä. Oli nättiä! Oli kiva palata Suomeen, mutta tavallaan reissun päättyminen oli myös vähän haikeaa.

Reissu oli mahtava. Kiitos sponsoreille, jotka tämän reissun mahdollistivat! Kiitos myös muille tiimeille seurasta, ja kisajärjestäjille mahtavan kilpailun järjestämisestä!