Automaation ohjelmistokehitys tuo ensimmäisenä mieleen laitelähtöisen ohjelmoitavan logiikan. Sisälogistiikan automatisoija Cimcorp haastaa tuota ajatusta panostamalla ylätason ohjelmistoihin, joita kehitetään asiakkaan liiketoiminnasta ja sen tarpeista käsin.

Ylätason ohjelmistot laajentavat fokusta yksittäisen laitteen ulkopuolelle: ne ovat muunneltavissa erilaisiin ympäristöihin, tarjoavat mahdollisuuden kehittää liiketoiminnan prosesseja ja parantavat käyttäjäkokemusta.

”Nykymaailmassa laitelähtöinen PLC ja ylemmän tason WCS-ohjelmistot alkavat hiljalleen sekoittua, mutta kyseessä on edelleen kaksi hyvin eri asiaa”, sanoo Jarno Honkanen, Cimcorpin Vice President, Solutions & Technology.

PLC:n ja WCS-tason ohjelmistojen yhdistäminen on käynyt sitä tärkeämmäksi, mitä suuremmiksi järjestelmät ovat kasvaneet.

Vahvasti yhteen integroitu ohjelmistopaketti toimii sekä perinteisen varastonhallinnan että nopeammin käskytettävän automaation kanssa ja mahdollistaa reaaliaikaohjauksen. Käyttäjälle integroitu paketti on miellyttävämpi kuin toisistaan erotellut automaatio-ohjelmisto ja ylätason ohjelmisto.

”Ylätason ohjelmiston ansiosta myös integraatiot asiakkaan ERP-järjestelmiin ovat mahdollisia ilman välikäsiä. Pystymme raportoimaan muutakin kuin suoraan automaation toimintaan liittyviä seikkoja”, Honkanen kertoo.

Kun analytiikkaa on laajennettu laitteista liiketoimintaan, olennaista ei ole enää vain se, kuinka nopeasti robotti liikkuu ja suorittaa tehtävänsä. Nyt huomio on ennemmin asiakkaan tilausrakenteissa.

Automaatiota alakohtaisiin haasteisiin

Cimcorpille ylätason ajattelu on ollut luontaista siitä asti, kun tänä vuonna 50 vuotta täyttävä yritys toimitti ensimmäisen automaatioratkaisunsa elintarvikkeiden jakeluun. Päämäärä on aina ollut luoda avaimet käteen -kokonaisuuksia ja toimia integraattorina.

Ratkaisut on suunniteltu vastaamaan valittujen asiakassegmenttien, elintarviketeollisuuden, rengasteollisuuden, sekä sähköautojen akkutuotannon tarpeisiin.

Portaalirobotti käsittelee ketterästi suuria tavaravirtoja pino kerrallaan ja soveltuu siksi hyvin kummankin teollisuudenalan suuriin volyymeihin. Laitteisto on monipuolista, mutta sitä on verrattain vähän, mikä pienentää käyttökustannuksia. Lattialla toimiva hyllytön varasto helpottaa puhtaanapitoa.

”Elintarvikkeiden jakelussa olennaista on, että automaatio reagoi nopeasti tilausrakenteen muutoksiin. Rengasteollisuudessa se ajaa tehokkaasti eri kokoisia tuotantoeriä, myös pieniä kokonaisuuksia, jotka voisivat muuten olla tuotannolle haaste”, Honkanen sanoo.

Teknologian kehitystä on Cimcorpin historian aikana ajanut eteenpäin skaalautuvuuden tarve. Yhden varaston projekteista on siirrytty kokonaisten tehtaiden automatisointiin sekä ratkaisuihin, joissa useampi lokaatio keskustelee keskenään.

Ohjelmiston täytyy taipua myös automaation ja manuaalisen toiminnan yhdistelmiin.

”Usein kaikkea ei automatisoida kerralla, ja siksi ohjelmistossakin pitää varautua siihen, että osa prosesseista jää jatkossakin manuaalisiksi.”

Luotettava automaatio on huoltovarmuuskysymys

Mitä laajemmin tehtaissa ja jakelukeskuksissa otetaan automaatio käyttöön, sitä kriittisemmäksi käy järjestelmien luotettavuus. Katkosten kustannukset nousisivat suuriksi.

Cimcorp on nostanut reagoivan ja asiantuntevan tuen tärkeysjärjestyksen kärkeen, sillä se pitää pyörät pyörimässä ja tehtaat käynnissä. Tuen nopeuden takaa in-house-ohjelmisto. Ongelmat, joita järjestelmä voi kohdata, ovat ennestään tuttuja.

Toimiva tuki vaatii myös, että kehitystä ei tehdä tempoillen, vaan harkiten ja syystä.

”Kun tuki on ykkösprioriteetti, kaikkea ei voi koko ajan olla laittamassa uusiksi. Se fokusoi tekemistä”, Honkanen pohtii.

Koska Cimcorpin automaatio on osa globaalia ruoan toimitusketjua, sen luotettavuudessa on kyse myös huoltovarmuudesta. Tällöin esimerkiksi tietoturva-asiat nousevat äärimmäisen tärkeään rooliin.

”Automaatio on ennen pystynyt elämään omassa kuplassaan, mutta tilanne on muuttunut dramaattisesti ihan viime vuosina. Kyberturvallisuudesta on tullut ryminällä merkittävä aihe, ja automaatioon kohdistuvat samat uhkat kuin muihinkin ohjelmistoihin.”

Käyttöliittymäsuunnittelun rooli kasvaa niin ikään, kun automaatiota käyttävät enenevässä määrin myös työntekijät, joilla ei ole syvällistä koulutusta sen käyttöön. Honkasen mukaan Suomessa käyttäjillä on keskimäärin hyvä osaaminen, mutta muualla voi olla toisin.

”Tiettyyn tarpeeseen ja pienelle käyttäjäryhmälle kehitettyä tuotetta haastaa se, ettei se ole miljoonille tehtävää kuluttajasoftaa. Älypuhelimen käyttöliittymä on standardi, jota moni jo odottaa, mutta siihen on vaikea päästä. Siitä huolimatta kehitys on ollut suurinta kenties juuri käyttöliittymissä”, Honkanen toteaa.