Tilaa lehti
IT-järjestelmien ja operatiivisen teknologian (IT ja OT) integraatio mahdollistaa infratoimijoiden datavetoisemman toiminnan. Teknologiset esteet on jo ylitetty, mutta organisaatiokulttuurin ja osaamisen kehittäminen on seuraava askel, toteavat Nodeonin automaation liiketoimintapäällikkö Petri Kauppinen ja asiantuntijapalveluiden johtaja Ilkka Tuunanen.
Teollinen tuotanto on murrosvaiheessa, jossa fyysinen maailma ja digitaalinen todellisuus sulautuvat yhteen. Guillaume Vendroux, DELMIA-brändin toimitusjohtaja ja osa Dassault Systèmesin johtoa, korostaa, että virtuaaliset kaksoset, joita myös digitalisiksi kaksosiksi kutsutaan, eivät ole vain työkaluja, vaan mullistava lähestymistapa, joka muuttaa perusteellisesti sen, miten tuotteet suunnitellaan, valmistetaan ja toimitetaan.
Kvanttilaskenta voi ratkaista ongelmia, jotka ovat nykytekniikalle mahdottomia. Kehitys etenee nopeasti, ja automaatioalankin on hyvä ymmärtää, mitä tuleva murros voi tarkoittaa. Valmistautuminen tarkoittaa strategista ennakointia, kokeiluja ja verkostojen rakentamista.
Yhteistyörobotiikka ja ihmisen ja robotin välinen yhteistyö herättävät kasvavaa kiinnostusta teollisuuden siirtyessä EU:ssa ja muuallakin massatuotannosta mukautuviin tilaustuotteisiin. Yhä monimutkaisemmat kokoamistehtävät eivät ole täysin automatisoitavissa, mutta myöskään täysin ihmisiin nojaava tuotanto ei ole taloudellisesti järkevää. Huomisen teollisuuden mahdollistamiseksi tarvitaan älykkäämpää yhteistyötä ihmisten ja robottien välillä.
Aalto-yliopiston Automaatio- ja systeemitekniikan kilta on järjestänyt ekskursioita, sitsejä, juhlia, tutorointia ja muuta kivaa opiskelijatoimintaa jo vuodesta 1998. Ulkoekskursioita on järjestetty noin kahden vuoden välein, yleensä niin, että matkan kustannuksista ainakin osan pyrkii kattamaan kilta sponsorisopimuksilla saaduilla rahoilla. Tänä vuonna killan Ulkoexcutoimikunta järjesti unohtumattoman Alankomaiden matkan 24.–29.9.2024 31 teekkarille.
Digitaalisten kaksosten ja tekoälyn avulla teollisuusyritys voi saavuttaa merkittäviä kilpailuetuja. Uusi teknologia tehostaa tuotantoa ja tuotekehitystä, mutta sen käyttöönotto kannattaa suunnitella huolellisesti, sanoo Siemens Advantan asiantuntija Daniel Klein.
Jo peruskoulussa opimme, että jos laskutoimituksen tulos ei vastaa elävää elämää tai miellytä silmää, lopputulos justeerataan kertoimella sopivaksi. Tämä on hyvin juurtunut tapa myös valtionhallinnossamme. Olemme siirtyneet kerroinpolitiikan kauteen. Virkamiehistömme vääntää Excel-taulukon joka asiasta tai asian vierestä, ja päättäjät sovittavat kertoimella taulun tuloksen kulloiseenkin poliittiseen päämäärään. Näin on tapahtunut ja tapahtuu edelleen erityisesti energiapolitiikassa.
TECHBOOST-hanke kokoaa kuusi suomalaista korkeakoulua – Aalto-yliopiston, Tampereen yliopiston, Tampereen ammattikorkeakoulun, Metropolia ammattikorkeakoulun ja Oulun ammattikorkeakoulun – kehittämään yhteistyössä toimintamalleja. Tavoitteena on tehostaa korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja edistää yritysten TKI-ongelmien ratkaisemista.
Tekoälyllä, erityisesti generatiivisella tekoälyllä, on potentiaalia turvallisuuskriittisillä aloilla, joissa dokumentaation määrä on merkittävä. Alojen erityispiirteet tulee huomioida, kun arvioidaan käyttötapausten arvoa. Ydinvoimassa digitaalisten menetelmien vastuullisella hyödyntämisellä on pitkät perinteet, joten tekoälyn hyödyntämisessä voidaan hyödyntää aiempia oppeja.
Haastavat taloudelliset olosuhteet ja kiristyvä globaali kilpailu edellyttävät jatkuvaa tuottavuuden kehittämistä. Yksi keskeinen ratkaisu on kehittyneiden teknologioiden hyödyntäminen tuotannon haasteiden voittamiseksi. On myös varmistettava, että teknologioiden käyttöönottoon liittyvät valmiudet ovat kunnossa, mikä vaatii huolellista pohjatyötä, käyttövarmuuden suunnittelua ja selkeää strategiaa.
